© Mari Hirsikallio - mari.hirsikallio(at)kymp.net

- if you want my photos, please contact! You are not allowed to use my photos without my permission.

Sunday, April 18, 2010

Tarmo

Icebreaker Tarmo (1907) was a familiar sight in Kotka and on fairways leading there when the ship was still in active service. Decommissioned at the end of the 1960s, the Tarmo has served museum purposes since 1992. In the summer, visitors have access to the Tarmo, from the bridge to the engine room along a guided route. The history of this steam ship built in Great Britain involves hard work on the sea, but also dramatic events during the world wars.

Via Maritime Centre Vellamo.

The Tarmo is an icebreaker that served Finland for many decades. She was armed and served in World War II. She is currently moored at a nautical museum in Kotka, Finland.

She is reported to be the world's oldest surviving icebreaker.

Another Finnish icebreaker, built in 1963, was named after the original Tarmo.

Via Wiki.



Jäänmurtaja Tarmo (1907) oli tuttu näky Kotkan kantasatamassa ja Kotkaan johtavilla väylillä jo työvuosinaan. 1960–luvun lopulla käytöstä pois jäänyt talvisen kauppamerenkulun turvaaja on toiminut museona vuodesta 1992.
Via Vellamo.

Tarmo on suomalainen jäänmurtaja, joka palveli Suomen merivoimissa toisen maailmansodan aikana. Alus valmistui Newcastle upon Tynessä 1907 ja tuli Suomeen tammikuussa 1908. Tarmo on maailman vanhin säilynyt jäänmurtaja.

Huomattavasti aikaisempia murtajia suuremman konetehonsa vuoksi Tarmo oli huomattava parannus, vaikka sen ominaisuudet jäissä eivät olleetkaan odotusten mukaiset, sillä alus poltti hiiltä neljä tonnia tunnissa täydellä jääteholla, mikä oli kaksi ja puoli kertaa niin paljon kuin vanhempi Sampo kulutti.

Suomen sisällissodan aikana senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud ja senaattori Jalmar Castrén pakenivat Helsingistä jäänmurtaja Tarmolla Tallinnaan, josta he matkustivat edelleen Saksan ja Ruotsin kautta Pohjois-Suomeen ja Vaasaan. Viron vapaussodan aikana Tarmo vei Viroon 3 000 suomalaista vapaaehtoista.

Talvisodassa Tarmo palveli merivoimissa. Se joutui neuvostoliittolaisen lentokoneen hyökkäyksen kohteeksi Kotkan satamassa 18. tammikuuta 1940. Hyökkäyksessä kuoli 39 ja haavoittui 11 miestä. Heidät on haudattu Kotkan kirkon hautausmaalle. Tarmon oli tarkoitus vielä sodan lopulla murtaa jää hyökkäävien neuvostojoukkojen edestä, mutta se ei ehtinyt suorittaa tehtäväänsä ennen rauhan tuloa.

Alus muutettiin vuonna 1950 hiililämmitykseltä öljypoltolle, mikä paransi sen ominaisuuksia olennaisesti.

Alus sai vuonna 1963 uuden nimen Apu, koska uusi dieselsähköinen Tarmo (II) valmistui samana vuonna. Apu palveli laivastoa emälaivana ja apualuksena vuoteen 1969, jolloin se sai vanhan nimensä ja se piti museoida. Poikkeuksellisen kovan talven 1970 vuoksi sen kuitenkin lähetettiin vielä kerran jäätöihin Apu-nimisenä merikapteeni Into Lehtisalon komennossa. Talvi jäi vanhan höyrymurtajan viimeiseksi työtalveksi: uusi, nyt ensi kerran kokonaan kotimaisesta teräksestä rakennettu dieselsähköinen jäänmurtaja Apu valmistui seuraavana kesänä.

Tarmon poistuttua käytöstä se kunnostettiin vuosina 1990-1992, minkä jälkeen se on ollut museojäänmurtajana Kotkan Kantasatamassa lukuun ottamatta lyhyttä vierailua Tallinnassa ja Helsingissä keväällä 1998.

Hinaajat Janet ja Vega siirsivät 2008 Tarmon 400 metriä pohjoisemmaksi vastavalmistuneen merikeskus Vellamon museoaluslaituriin.

Aluksella perämiehenä koulutuksensa aikana palvellut, myöhempi MKL:n toimistopäällikkö merikapteeni Seppo Laurell sanoi eräässä esitelmässään, että juuri Tarmo sopi erään sattuman johdosta mitä parhaiten museolaivaksi, sillä alus poistui palveluksesta 63-vuotiaana kuin kuka tahansa valtion virkamies. Lisäksi alus on lajissaan ainoa, jonka miehistöä kaatui sotatoimissa; se on siis myös sankarivainajien muistomerkki.

Näyttelijä Tarmo Manni on saanut nimensä laivan mukaan.

Via Wiki.

Museovirasto: Tarmo.

1 kommenttia:

Deslilas April 20, 2010 at 6:21 PM  

If only Tarmo could break ice between people.